Syksy on punkkiaikaa. Syksyn lähestyminen tuo monien koiranomistajien elämään tiettyä rentoutta, koska oletetaan, että punkkikausi alkaa olla lopuillaan, eikä punkkisyyneihin ja -torjuntaan tarvitse käyttää aikaa kesäisen punkintorjuntaruljanssin tapaan.  Vielä ei kuitenkaan ole oikea aika hehkuttaa punkkikauden loppua. Tutkimukset osoittavat, että Suomessa on syyskuussa itse asiassa enemmän puutiaisia kuin kesäkuukausina.

Puutiaiset ovat aktiivisia niin kauan kuin lämpötilat pysyvät noin viiden plusasteen yläpuolella. Puutiaisella on korkeat vaatimukset kosteiden olosuhteiden suhteen. Syksy – erityisesti syyskuu –  on riittävän lämmin ja tarjoaa punkeille riittävästi kosteutta. Siksi punkit ovat aktiivisia myös syysaikaan ja pyrkivät pääsemään veriaterialle vielä ennen talvilepoa. Syksyllä aktiivisimmillaan ja runsaslukuisimmillaan on punkkinuoriso. Toki aikuisiakin punkkeja tavataan edelleen, mutta suurin osa syysaktiivisista puutiaisista on aikuisia selvästi pienempiä toukka- eli larvamuotoja tai nymfejä. On tärkeä muistaa, että myös puutiaisen nuoruusmuodot voivat tartuttaa verenimemisen yhteydessä  puutiaisvälitteisiä tartuntatauteja.

Syksyllä tavattavat puutiaiset ovat pieniä ja vaikeasti havaittavia

Puutiaisten larva- ja nymfimuodot voivat olla aikuisia punkkeja vaarallisempia. Pienen kokonsa ansiosta ne jäävät herkästi huomaamatta ja saavat usein imeä veriateriansa häiritsemättä.  Ja mitä pidempään punkki on ihossa kiinnittyneenä, sitä suuremmaksi nousee riski, että infektiota kantava punkki siirtää verenimemistapahtuman yhteydessä taudinaiheuttajia uhriinsa.

On ennestään tunnettua, että puutiaisen nymfimuodoilla on merkittävä rooli esimerkiksi borreliatartuntojen ja muidenkin puutiaisvälitteisten tartuntatautien lähteenä. Hiljattain julkaistusta hollantilaisesta tutkimuksesta löytyvä tieto lisää tuskaa: vaikuttaa siltä, että myös larva- eli toukkamuoto voi toimia borreliatartunnan lähteenä. Puutiaisen larvamuodot ovat niin pieniä, että ne jäävät tarkassakin punkkisyynissä usein huomaamatta.