PUNKKIVÄLITTEISET SAIRAUDET

Borrelia-bakteeri voi sairastuttaa sinut tai koirasi. Punkkiin tarttuneella borrelialla on päinvastainen vaikutus: borreliaa kantava punkki on lajitovereitaan elinvoimaisempi ja on niitä tehokkaampi verenimemiskohteiden vaanija.

Punkit sinällään eivät aiheuta tauteja, mutta eri elämänkiertonsa vaiheissa punkit imevät verta useista eläinyksilöistä, esimerkiksi hiiristä ja kauriista, jolloin punkit voivat saada elimistöönsä lymyilemään bakteereja tai viruksia.

Borrelia on suomalaiskoirien punkkivälitteisistä taudeista toiseksi yleisin. Monet nisäkäs-, lintu- ja matelijalajit voivat saada borreliatartunnan, mutta vain harvat eläimet sairastuvat kliiniseen borrelioosiin. Borreliat ovat pitkulaisia, ohuita kierteisiä sauvabakteereita, joiden havaitseminen on vaikeaa mikroskoopillakin.

Puutiaisenkefaliitti eli puutiaisaivokuume (TBE) on flaviviruksen aiheuttama puutiaisvälitteinen tartuntatauti. Pelättyä puutiaisenkefaliittia esiintyy erityisesti ihmisella, mutta kliinistä sairautta on kuvattu myös koiralla ja muilla nisäkkäillä. Sairautta esiintyy yleensä alueellisesti.

Anaplasma phacocytophilum aiheuttaa koiralle, ihmiselle ja monelle muullekin nisäkäslajille granulosytäärisenä anaplasmoosina tunnetun infektiotaudin. Suomessa hiljattain tehdyssä tutkimuksessa tutkittiin 340 koiran verinäytteet punkkivälitteisten sairauksien varalta. Anaplasma phagocytophilum osoittautui Suomessa esiintyvistä punkkitaudeista yleisimmäksi.